Puoliväli saavutettu ja nettisivut julkaistu, let’s go!
SPONSORED BY: Ahooy Creative
Joku läheiseni on saattanut huomata viimeisen kolmen ja puolen vuoden aikana, että treenaan aika paljon golfia – itseasiassa todella paljon. Oon kertonu kyllä monelle mun suunnitelmasta laittaa golfiin kaikki likoon, mutta Ahooyn kanssa sain tän projektin vihdoin myös kirjoitettua.
Homman nimi on se, että annan itselleni mahdollisuuden treenata golfia vähintään 10 000 tuntia. Tiedätte varmaan sanonnan ”10 000 jotain tekee mestariksi”. Mun tapauksessa ne on treenitunteja, joista lasketaan vain tehokkaasti käytetyt, eikä ne kun räplään puhelinta (tai munia).
Mä pelasin yli 15 vuotta jääkiekkoa, joka vaihtui loukkaantumisten ja muun seurauksena entisaikojen harrastukseen, golfiin. Kokeilin jonkin aikaa ”normaalin” ihmisen töitä, joista ei loppujen lopuksi tullut mitään leikatun selän kanssa. Totesin, että nautin elämästä paljon enemmän persaukisena golfarina kuin selkävammaisena työmiehenä.
Homma alkoi niin, että 2018 loppukesästä kysyin valmentajaltani Janne Eskolalta: ”Pääsisinkö johonkin treeniryhmään mukaan?”. Homma lähti liikkeelle HCP 10 tasosta (golftermi pelaajan kyvykkyydestä). Eka talvi ja kesä treenailtiin pääosin kotiseuran kisoissa. Kesän 2019 lopuksi testasin tasoani Finnish Tour -karsinnoissa, joista monen yllätykseksi tuli Top 10 -sijoitus ja lähes varma kategoria vuoden 2020 kiertueelle. Rehellisyyden nimissä, olemattomalla kilpailukokemuksellani, ensimmäinen kesä meni opiskellessa kisaamista ja saavutuksikseni jäivät Tahkon Golfseuran lyönti- ja reikäpelimestaruudet.
Edellinen kesä (2021) oli alkuun tahmea ja muutenkin odotukseni olivat liian korkealla. Voin kuitenkin kirkkain silmin kertoa, että kauden loppupuoliskolla löysin pelistä, lyönnistä ja itsestäni asioita, jotka kannan mukanani lopun urani. Pelasin hyviä kierroksia monessa kisassa, mutta tasoni ei kestänyt monen päivän kisarupeamaa. Tilille kertyi hyvien kierrosten lisäksi Tahkolla lyöntipelin seuranmestaruus ja kokemusta myös Nordic Liigan kilpailusta Alastarolla. Mainittakoon, että samaa puuroa ruotsalaisetkin syövät. Viime kesää kuvaavin kommentti tuli hyvältä ystävältäni, joka on itsekin aika seppä golfaamaan: ”Sime, minä olen ylpeä sinusta. En olisi uskonut vielä tänä kesänä, että pelaat FT:llä alle parin kierroksia.”
Mennään kuitenkin nykypäivään. Tavoitteenani on menestyä Suomessa tulevana kesänä ja tämän seurauksena olen viettänyt suuren osan talvesta Espanjan auringon alla. Koen itse niin, että golfia pelataan ulkona, eikä sisähallissa harjoittelu kehitä minua haluamallani vauhdilla. Sain yhteyden yhteen Marbellan hienoimmista golfkentistä (Santa Clara Golf Marbella), jossa johto otti minut avosylin vastaan. Iso kiitos Carlos ja Rodolfo, kun tarjositte mahdollisuuden huippuolosuhteisiin ja lisäksi vielä taskurahaa valvojana työskentelystä. Kolmen kuukauden visiitti mahdollisti minulle kauden alkamisen hyvissä ajoin ja etulyöntiaseman moneen kilpatoveriin nähden. Toki olen edelleen yksi kokemattomimmista kisaajista Finnish Tourilla, mutta edelläkävijä monessa muussa.
Tulen tekemään töitä sen eteen, että pääsen pelaamaan huippukiertueita jonakin päivänä. Olen valmis tekemään uhrauksia tavoitteideni saavuttamiseksi, sillä tämä on minun elämäni ja nautin tästä projektista suunnattoman paljon. Olisi tietysti kiva nähdä kavereita ja perhettä enemmän, mutta räntäsateet tai -30 asteen pakkaset eivät kyllä kiinnosta, etenkään golfarina.
Tässä blogissa pääsette seuraamaan urakehitystäni tulevien vuosien aikana, ylä- ja alamäkineen. Pistäkää mun Instagram tili @valonensime seurantaan, niin saatte kuvia ja videoita kuulumisista Suomessa ja ulkomailla.
Hasta luego!
– Sime
